Lutheran Clergy in an Orthodox Empire. The Apppointment of Pastors in the Russo-Swedish Borderland in the 18th Century

Antti Räihä 1
  • 1 University of Jyväskylä, Finland

Abstract

The history of the parishioners’ right to participate in and influence the choice of local clergy in Sweden and Finland can be taken back as far as the late Medieval Times. The procedures for electing clergymen are described in historiography as a specifically Nordic feature and as creating the basis of local self-government. In this article the features of local self-government are studied in a context where the scope for action was being modified. The focus is on the parishioners’ possibilities and willingness to influence the appointment of pastors in the Lutheran parishes of the Russo-Swedish borderlands in the 18th century. At the same time, this article will offer the first comprehensive presentation of the procedures for electing pastors in the Consistory District of Fredrikshamn. The Treaty of Åbo, concluded between Sweden and Russia in 1743, ensured that the existing Swedish law, including the canon law of 1686, together with the old Swedish privileges and statutes, as well as the freedom to practise the Lutheran religion, remained in force in the area annexed into Russia. By analysing the actual process of appointing pastors, it is possible to discuss both the development of the local political culture and the interaction between the central power and the local society in the late Early Modern era.

If the inline PDF is not rendering correctly, you can download the PDF file here.

  • Ahonen H (2002) Artikkelikokoelma Vanhan Suomen kirkkohistoriasta. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 89-91: 454.

  • Akiander M (1868) Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift. I. Helsingfors: Svenska Litteratur-sällskapets tryckeri.

  • Akiander M (1869) Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift. II. Helsingfors: Svenska Litteratur-sällskapets tryckeri.

  • Amburger E (1966) Die Geschichte der Behördenorganisation Russlands von Peter dem Grossen bis 1917. Leiden: Brill.

  • Aminoff-Winberg J (2007) På flykt i eget land. Internflyktingar i Sverige under stora nordiska kriget. Åbo: Åbo Akademi.

  • Andresen A (2008) Eestimaa kirikukorraldus 1710-1832. Riigivõimu mõju institutsioonidele ja õigusele. Tartu: Tartu Ülikooli Kirjastus.

  • Andresen A (2012) Formal stipulation and practical implementation of religious privileges in Estland, Livland and Courland under Russian supremacy. Researching the core of Baltic regional identity. Ajalooline Ajakiri 139/140: 33-54.

  • Aronsson P (1992) Bönder gör politik. Det lokala självstyret som social arena i tre smålandssocknar, 1680-1800. Lund: Lunds universitet.

  • Bergström C (1991) Lantprästen. Prästens funktion i det agrara samhället 1720-1800. Oland-Frösåkers kontrakt av ärkestiftet. Stockholm: Nordiska museet.

  • Blickle P (1987) Communal Reformation and Peasant Piety. Central European History 20: 216-228.

  • Cederberg AR (1936) Vanhan Suomen ja muun Suomen välinen yhteys Uudenkaupungin rauhan jälkeen. Suomen Sukututkimusseuran vuosikirja 18: 1-68.

  • Crafoord F (2002) ‘Läter all ting ährligha och skickeliga tilgå’. Prästerskapet i 1600-talets Sverige. Stockholm: Almqvist & Wiksell.

  • Danielson-Kalmari JR (1911) Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen, second edition. Helsinki: WSOY.

  • De Madariaga I (1981) Russia in the Age of Catherine the Great. New Haven, CT: Yale University Press.

  • Favorin M (1975) Mäntyharjun historia I 1860-luvulle. Mäntyharju: Mäntyharjun seurakunta.

  • Granfelt OH (1931) Rättskipningen i Gamla Finland under ryska tiden (1721-1811). Tidskrift utgiven af Juridiska Föreningen i Finland 67: 274-314.

  • Gustafsson H (1989) Sockenstugans politiska kultur. Lokal självstyre på 1800-talets landsbygd. Stockholm: Stadshistoriska institutet.

  • Hannikainen O (1888) Vanhan Suomen eli Viipurin läänin oloista 18:lla vuosisadalla. Helsinki: J. C. Frenckell ja poika.

  • Harnesk B (1998) Kommunalism, makt och motmakt i det tidigmoderna Europa. Historisk Tidskrift 118(4): 635-644.

  • Holmquist H (1933) Tillsättningar av gäll i Sverige under reformationsårhundradet. Historisk Tidskrift 53: 90-128.

  • Jutikkala E (1963) Bonden i Finland genom tiderna. Helsingfors: LTs Förlag.

  • Kansanaho E (1985) Kirkko Karjalassa. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino Oy.

  • Katajala K (1994) Nälkäkapina. Veronvuokraus ja talonpoikainen vastarinta Karjalassa 1683-1697. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • Kaukiainen Y (2012) Kymenlaakson 1700-luku. In Kaukiainen Y (ed) Kymenlaakson historia I. Jokilaakso ja rajamaa esihistoriasta 1810-luvulle. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, pp. 262-436.

  • Knapas R (2013) Kirkollista ja maallista kulttuuria. In Kaukiainen Y, Marjomaa R, and Nurmiainen J (eds) Viipurin läänin historia IV. Vanhan Suomen aika. Keuruu: Otava, pp. 164-197.

  • Laasonen P (1985) Kyrkoherdatillsättningar i Finland under senkarolinsk tid 1690-1713. Karolinska förbundets årsbok 1985: 62-106.

  • LeDonne JP (2004) The Grand Strategy of the Russian Empire, 1650-1831. Oxford: Oxford University Press.

  • Leinberg KG (1888) Bidrag till kännedom af vårt land IV. Jyväskylä: Länkeläs förlag.

  • Leppik L (2012) The provincial reforms of Catherine the Great and the Baltic common identity. Ajalooline Ajakiri 139/140: 55-78.

  • Linde M (2000): Statsmakt och bondemotstånd. Allmoge och överhet under stora nordiska kriget. Uppsala: Uppsala universitet.

  • Lindeqvist KO (1919) Ison vihan aika Suomessa. Porvoo: WSOY.

  • Lindström P (2000) Från konsensus till majoritet. Bönder, prästval och politisk kultur 1650-1800. Historisk Tidskrift 120(2): 207-225.

  • Lindström P (2003) Prästval och politisk kultur, 1600-1850. Umeå: Umeå universitet.

  • Markkola P and Kajander K (2014) Paikallishistorioiden papit yhteisöissään. In Markkola P, Snellman H, and Östman A (eds) Kotiseutu ja kansakunta. Miten suomalaista historiaa on rakennettu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, pp. 107-134.

  • Matinolli E (1955) Turun hiippakunnan papinvaalit ja papinvirkojen täyttäminen aikakautena 1721-1808. Turku: Turun yliopisto.

  • Matinolli E (1957) Porvoon hiippakunnan papinvaalit ja papinvirkojen täyttäminen aikakautena 1721-1808. Turku: Turun yliopisto.

  • Paaskoski J (2012) Vanhan Suomen hallintohistoria. In Orrman E and Paaskoski J (eds) Vanhan Suomen arkistot. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, pp. 17-166.

  • Rajainen M (1972) Luterilaisuus Venäjän valtikan alaisena. Itä-Suomen ja Inkerin kirkon järjestelyvaiheita Uudenkaupungin ja Turun rauhojen molemmin puolin. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura.

  • Ranta R (2000) Haminan hiippakunnan tausta, synty ja kehitys. In Keskinen K (ed) Haminan hiippakunta 1743-1812. Helsinki: Helsingin yliopisto, pp. 8-15.

  • Räihä A (2014) Kejsarinnas undersåte i stället för donationsbo. Bondeaktivism och rättvisenormer i 1700-talets ryska gränstrakt. Historisk Tidskrift 134(4): 587-614.

  • Salenius JM (1877) Niitä näitä Itä-Suomesta III. Helsinki: Hufwudstadsbla’in kirjapaino.

  • Salenius JM (1900) Pappien siirtymisestä Uudesta Suomesta Vanhaan Suomeen. Historiallinen Arkisto 16: 93-95.

  • *** (1813) Samling af Författningar och Stadgar, hwilka ändra eller förklara Kyrko- Lagen af År 1686, och ännu äro till efterlefnad gällande; Författad och utgifwen på Kongl. Majets Nådiga Befallning År 1813. Stockholm: Olof Grahn.

  • Sandstedt E (1986) Prästerskapets ekonomiska och sociala villkor i Lunds stift 1723-1832. Lund: Studentlitteratur.

  • Schmidt O (1894) Geschichte des Kirchenpatronats in Livland. In Engelmann J, Erdmann C, von Rohland, W (eds) Dorpater Juristische Studien. Band III: 37-75.

  • Sirenius S (1903) Vanhan Suomen luterilaisesta kirkosta venäläisvallan aikana 1710-1812. Vartija 7/8: 225-263.

  • Suolahti G (1919) Suomen papisto 1600- ja 1700-luvuilla. Porvoo: WSOY.

  • Tackett T (1977) Priest and Parish in Eighteenth-Century France: A Social and Political Study of the Curés in a Diocese of Dauphiné 1750-1791. Princeton, NJ: Princeton University Press.

  • Vilkuna KHJ (2005) Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

  • Väänänen K (1975) Pappissivistys Vanhassa Suomessa. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen Seura.

  • Väänänen K (2000) Haminan hiippakunnan papisto. In Keskinen, K (ed) Haminan hiippakunta 1743-1812. Helsinki: Helsingin yliopisto, pp. 16-25.

  • Widen S (1988) Änkeomsorg i ståndssamhället. Försörjnings- och understödsformer för prästänkor i Åbo stift 1723-1807. Åbo: Åbo Akademis förlag.

OPEN ACCESS

Journal + Issues

Search