Multi-Local Living – An Opportunity for Rural Health Services in Finland?

Open access

Abstract

In the simplest definition, multi-local living means that a person or family have more than one residence or place to stay. In Finland, multi-locality has become a common phenomenon in recent decades, but the effects of it are not yet considered in decision-making or planning. This is because the “invisible population” created by multi-locality is not reflected in traditional population statistics. The assumption in this article is that multi-locality would provide opportunities to improve accessibility of health and social services in rural areas. The assumption is tested in the North Kymenlaakso region, Finland. The results point to that one-stop services and mobile services are cost-efficient and flexible provision models for rural areas. The results call for making the increasing multi-locality in society more visible and to utilize it better than at present as a resource for the development of rural areas.

[1] Adamiak, C., Pitkänen, K. & Lehtonen, O. (2016). Seasonal residence and counterurbanization: the role of second homes in population redistribution in Finland. GeoJournal 82(5), 1035–1050. DOI: 10.1007/s10708-016-9727-x.

[2] Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M., Pitkänen, K., Hall, M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R. & Åkerlund, U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Helsinki: Suomen ympäristökeskus.

[3] Amcoff, J. (2006). Rural population growth in Sweden in the 1990s: unexpected reality or spatial–statistical chimera? Population, Space and Place 12(3): 171–185. DOI: 10.1002/psp.407.

[4] Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, A., Lundström, N., Luoto, I., Niemi T., Pyykkönen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinamäki, O-P. & Viinikka, A. (2016). Smart Countryside: Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Helsinki: Prime Minister Office.

[5] Dick, E. & Duchêne-Lacroix, C. (2016). Multi-local living in the Global South and the Global North: differences, convergences and universalities of an underestimated phenomenon. Trialog 116/117(1–2), 4–9.

[6] Dittrich-Wesbuer, A., Kramer, C., Duchêne-Lacroix, C. & Rumpolt, P. (2015). Multi-local living arrangements: Approaches to quantification in German language official statistics and surveys. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 106(4): 409–424. DOI: 10.1111/tesg.12160.

[7] Farstad, M. (2013). Local residents' valuation of second home owners' presence in a sparsely inhabited area. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 13(4), 317–331. DOI: 10.1080/15022250.2013.863062.

[8] Hakimi, S. L. (1964). Optimum locations of switching centers and the absolute centers and medians of a graph. Operations Research 12(3), 450–459.

[9] Haukkala, T. (2011). Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus. Sitran selvityksiä 54, Helsinki: SITRA.

[10] Heinonen, S. & Ruotsalainen, J. (2011). Kestävä monipaikkaisuus: Sitran tulevaisuusklinikan tulokset. University of Turku.

[11] Helminen, V., Ristimäki, M. & Oinonen, K. (2003). Etätyö ja työmatkat Suomessa. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Publishing Oy.

[12] Huotari, T., Antikainen, H., Pukkinen, M. & Rusanen, J. (2012). Synnytyspäivystyksen ja erikoissairaanhoidon palveluiden saavutettavuus. Helsinki: Ministry of Social Affairs and Healt Care.

[13] Huotari, T., Antikainen, H. & Rusanen, J. (2013). Perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuus. Helsinki: Ministry of Social Affairs and Healt Care.

[14] Hyrkkänen, U. & Vartiainen, M. (2007). Hyvinvoinnin haasteet mobiilissa työssä. Työ ja ihminen 21(2), 160–172.

[15] Immonen, M., Koivuniemi, J., Natunen, S. & Laasonen, K. (2012). Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan hajaasutusalueella. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

[16] Knuth, D. E. (1977). A Generalization of Dijkstra's Algorithm. Information Processing Letters. 6(1): 1–5. DOI: 10.1016/0020-0190(77)90002-3.

[17] Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. (2011). Population change and accessibility by road and rail networks: GIS and statistical approach to Finland 1970–2007. Journal of Transport Geography 19(4): 926–935. DOI: 10.1016/j.jtrangeo.2010.10.013.

[18] Kotavaara, O., Hakkarainen, T., Huotari, T., Keistinen, T. & Rusanen, J. (2015). Mapping Opportunities for Enhancing Effectiveness of Health Care System by GIS Based Accessibility Analysis: Locating Core and Support Services within Long Distances in Northern Finland. In Gartner, G. & Haosheng, H. eds., Proceedings of the 1st ICA European Symposium on Cartography (pp. 76–91). Vienna University of Technology.

[19] Kwan, M-P. (1998). Space-time and integral measures of individual accessibility: A comparative analysis using a point-based framework. Geographical Analysis 30, 191–216. DOI: 10.1111/j.1538-4632.1998.tb00396.x.

[20] Leinamo, K. (2010). Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. University of Vaasa.

[21] Lehtonen, O. (2015). Paikkaperustaisen aluekehittämisen indeksi. Askelia kohti erilaistavaa aluekehittämistä. Yhteiskuntapolitiikka 80(1), 19–45.

[22] Lehtonen, O. (2017). Digitaalisten terveyspalvelujen mahdollisuudet maaseudulla – tapauksena Pohjois-Kymenlaakso. In: Kauronen, M-L., Lehtonen, O., eds, Maaseudun ennaltaehkäisevät terveyspalvelut: nykytila, saavutettavuus ja palvelujen tuottamisen paikkaperustaisuus (pp. 81–106). Kouvola: University of Applied Sciences of Sout-East Finland.

[23] Moseley, M. J. & Owen, S. (2008). The Future of Services in Rural England: The Drivers of Change and a Scenario for 2015. Progress in Planning, 69(3), 93–130. DOI: 10.1016/j.progress.2007.12.002.

[24] Moseley, M. J., Parker, G. & Wragg, A. (2004). Multi-Service Outlets in Rural England: The Co-location of Disparate Services. Planning, Practice & Research, 19(4), 375–391. DOI: 10.1080/0269745052000343226.

[25] Moussa, Y., Mahdanian, A. A., Yu, C., Segal, M., Looper, K. J., Vahia, J. I. & Rej, S. (2017). Mobile Health Technology in Late-Life Mental Illness: A Focused Literature Review. The American Journal of Geriatric Psychiatry 25(8), 865–872, DOI: 10.1016/j.jagp.2017.04.003.

[26] Muilu, T. & Rusanen, J. (2003). Rural young people in regional development – the case of Finland in 1970–2000. Journal of Rural Studies 19(3), 295–307. DOI: 10.1016/S0743-0167(03)00003-2.

[27] Müller, D. K. (2002). Second Home Ownership and Sustainable Development in Northern Sweden. Tourism and Hospitality Research 3(4), 343–355. DOI: 10.1177/146735840200300406.

[28] Pitkänen, K. (2013). Vapaa-ajan asumisen muutos nostaa esille tarpeen tarkastella asumisen monipaikkaisuutta. Hyvinvointikatsaus 2, 2–6.

[29] Pitkänen, K., Sireni, M., Rannikko, P., Tuulentie, S. & Hiltunen, M. J. (2017). Temporary mobilities regenerating rural places. Case studies from northern and eastern Finland. The Journal of Rural and Community Development, 12(2/3), 93–113.

[30] Pyykönen, M. & Lehtonen, O. (2016). Tietoliikenneyhteyksien merkitys maatilojen ja kuntien kehityksessä. Helsinki: Natural Resources Center.

[31] Rannikko, P. (2008). Sivakan metsät avoimina ja suljettuina tiloina. In: Knuuttila, S. & Rannikko, P., eds., Kylän paikka. Uusia tulkintoja Sivakasta ja Rasimäestä (pp. 25–58). Helsinki: Society of the Finnish Literature.

[32] Rehunen, A., Rantanen, M., Lehtola, I. & Hiltunen, M. (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa – maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsinki: Ruralia Institute.

[33] Rissanen, R., Rehunen, A., Kalenoja, H., Ahonen, O., Mäkelä, T., Rantala, J. & Pöllänen, M. (2013). Alli-kartasto: Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus. Helsinki: Ministry of Environment.

[34] Rodriguen, J-P., Comtois, C. & Slack, B. (2013). The Geography of Transport Systems, 3rd Edition. Routledge, New York.

[35] Schier, M., Schlinzig, T. & Montaniri, G. (2015a). The Logic of Multi-Local Living Arrangements: Methodological Challenges and the Potential of Qualitative Approaches. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 106(4), 425–438. DOI: 10.1111/tesg.12159.

[36] Schier, M., Hilti, N., Schad, H., Tippel, C., Dittrich-Wesbuer, A. & Monz, A. (2015b). Residential multi-locality studies – the added value of research on families and second homes. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 106(4), 439–452. DOI: 10.1111/tesg.12155.

[37] Silm, S. & Ahas, R. (2010). The seasonal variability of population in Estonian municipalities. Environment and Planning A: Economy and Space 42(10), 2527–2546. DOI: 10.1068/a43139.

[38] Sireni, M., Halonen, M., Hannonen, O., Hirvonen, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kattilakoski, M., Kuhmonen, H-M., Kurvinen, A., Lemponen, V., Rautiainen, S., Saukkonen, P., Åström, C. (2017). Maaseutukatsaus 2017. Helsinki: Ministry of Agriculture and Forestry.

[39] Tuorila, H. (2002). Kaupallisten palvelujen tarjonta ja tulevaisuudennäkymät kehityssuunnaltaan erilaisilla paikkakunnilla. Helsinki: Consumer Research Centre.

[40] Wood, G., Hilti, N., Kramer, C. & Schier, M. (2015). A residential perspective on multi-locality: Editorial. Tijdschrift voor Economische en Sociale Geografie 106(4): 363–377. DOI: 10.1111/tesg.12158.

European Countryside

The Journal of Mendel University in Brno

Journal Information


CiteScore 2018: 0.85

SCImago Journal Rank (SJR) 2018: 0.288
Source Normalized Impact per Paper (SNIP) 2018: 0.651

Metrics

All Time Past Year Past 30 Days
Abstract Views 0 0 0
Full Text Views 116 116 50
PDF Downloads 114 114 41