Culture in Sustainability – Defining Cultural Sustainability in Education

Open access

Abstract

The definition of cultural sustainability in education is explored in this article by looking into conceptions of cultural sustainability collected through expert queries and focus group engagement. These conceptions are compared with the scientific and especially pedagogical discourse on the matter as well as Soini and Birkeland’s theory of story lines of cultural sustainability and Barth’s theory of micro-, median- and macro-levels of culture. The analysis shows that the viewpoint of education brings a new dimension to the discussion on cultural sustainability. It specifically broadens the “culture in” definition from the perspectives of supporting children’s and youth’s identity process and micro-level encounters. From a theoretical point of view, the study therefore adds depth to the examination of cultural sustainability.

Apple, M. W. & Au, W. & Gandin, L. A. (2009). The Routledge international handbook of critical education. New York: Routledge.

Barth, F. (1994). Enduring and emerging issues in the analysis of ethnicity. The anthropology of ethnicity – Beyond ethnic groups and boundaries. Amsterdam: Het Spinhuis.

Benjamin, S. (2014). Kulttuuri-identiteetti – merkitys kasvulle ja kehitykselle [Cultural identity – significance for development and growth]. Kulttuuri-identiteetti & kasvatus – Kulttuuriperintökasvatus kotoutumisen tukena [Cultural identity & education – Supporting integration with heritage education]. Helsinki: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura. 58–108.

Chandra, D. V. (2014). Re-examining the importance of indigenous perspectives in the western environmental education for sustainability: “From tribal to mainstream education”. Journal of Teacher Education for Sustainability, 16(1), 117–127. DOI: 10.2478/jtes-2014-0007

Costandius E. (2010). Using art as a medium to enhance social responsibility and citizenship. Discourse and Communication for Sustainable Education, 2(1), 74–81. DOI: 10.2478/dcse-2013-0016

Dessein J., Soini, K., Fairclough, G. and Horlings, L. (eds) (2015). Culture in, for and as sustainable development. Conclusions from the COST action IS1007 investigating cultural sustainability. Finland: University of Jyväskyla.

Franzenburg, G. (2016). Sustainability by education: How Latvian heritage was kept alive in German exile. Discourse and Communication for Sustainable Education. 6(1), 100–112. DOI: 10.1515/dcse-2016-0007

Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (Study and write). 15. uudistettu painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2006–2014 [Strategy and implementation for sustainability education 2006–2014]. Helsinki: National Board of Education.

Laine, M. (2013a). Kulttuurin saamat merkitykset kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen näkökulmasta [Definitions of culture in sustainability education]. Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä [Sustainable education – looking for culture]. Helsinki: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, 26–38.

Laine, M. (ed.) (2013b). Kestävä kasvatus – kulttuuria etsimässä [Sustainable education – looking for culture]. Helsinki: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura.

Laine, M. (2016). Kotiseututoimijat koulun tukena [Local heritage actors supporting schools]. Kotiseutu 2016 [Local Heritage 2016]. Helsinki: Suomen Kotiseutuliitto.

Liamputtong, P. (2011). Focus group methodology: principles and practices. Los Angeles: Sage.

Loukola, M. (2007). Käsikirja kouluille ja oppilaitoksille: Kestävän elämäntavan oppiminen – Kestävä kehitys opetukseen, arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin [Handbook for schools: learning sustainability – Sustainability for teaching, day-to-day activities and practices]. Helsinki: National Board of Education.

ME (Ministry of Education / Opetusministeriö) (2006). Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa – Baltic 21E -ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä (2005–2014) varten. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6. [Implementation and strategy for Baltic 21E agenda and the strategy for the UN decade of education for sustainability 2005–2014]. Helsinki: Opetusministeriö.

MEC (Ministry of Education and Culture / Opetus- ja kulttuuriministeriö) (2010). Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1. [Basic education 2020 – national objectives and distribution of lesson hours]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

MEC (Ministry of Education and Culture / Opetus- ja kulttuuriministeriö) (2012). Tulevaisuuden perusopetus ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:6. [Future of basic education and distribution of lesion hours]. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

NBE (National Board of Education) (2014). Valtakunnalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet [The national core curriculum for basic education]. Helsinki: Opetushallitus.

NBE (National Board of Education). Retrieved February 27, 2016, from: http://www.oph.fi/opetushallitus

Niemi, H., Toom, A. & Kallioniemi, A. (eds.), (2012). Miracle of education – The principles and practices of teaching and learning in Finnish schools. Rotterdam: Sense Publishers.

Pathan, A. & Bröckl, M. & Oja, L. & Ahvenharju, S. & Raivio, T. (2013). Kansallisten kestävää kehitystä edistävien kasvatuksen ja koulutuksen strategioiden toimeenpanon arviointi. Final report 11.10.2012. [Strategy evaluation of sustainability education and implementation]. Helsinki: Gaia Consulting Oy.

Ruokonen I, Sepp, A., Moilanen, V., Autio, O. & Ruismäki, H. (2014). The Finnish five-string kantele: sustainably designed for musical joy. Journal of Teacher Education for Sustainability, 16(1), 76–88. DOI: 10.2478/jtes-2014-0004

Sahlberg, P. (2015). Finnish lessons 2.0: What can the world learn from educational change in Finland? New York: Teachers College Press.

Saukkonen, P. (2013). Erilaisuuksien Suomi – Vähemmistö- ja kotoittamispolitiikan vaihtoehdot.[Finland of differences – Alternatives for minority and integration politics]. Helsinki: Gaudeamus.

Siivonen K. (2008). Saaristoidentiteetit merkkien virtoina – Varsinaissuomalainen arki ja aluekehitystyö globalisaation murroksessa. [Archipelago identities as streams of signs – Everyday life and local development in Southwest Finland as a part of global transition]. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys.

Siivonen K. (2009). Osallistava kulttuurituotanto – Pohdintaa kulttuurisesta kestävyydestä [Participating in cultural management – thoughts on cultural sustainability]. Kulttuurituotanto – Kehykset, käytännöt ja prosessit [Cultural management – outlines, practices and processes]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Silina-Jasjukevica G. I. & Briska (2016). In-depth cultural studies in multicultural group. Discourse and Communication for Sustainable Education, 6(1), 139–149. DOI: 10.1515/dcse-2016-0010

Soini, K. & Birkeland, I. (2014). Exploring the scientific discourse of cultural sustainability. Geoforum, 51, 213–223.

Talvio, M. (2014). How do teachers benefit from training on social interaction skills? Developing and utilising an instrument for the evaluation of teachers’ social and emotional learning. Helsinki: University of Helsinki.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 6th renewed edition. [Qualitative research and content analysis]. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Discourse and Communication for Sustainable Education

The Journal of UNESCO Chair on the Interplay of Tradition and Innovation in Education for Sustainable Development (ESD) at Daugavpils University, Latvia

Journal Information

Cited By

Metrics

All Time Past Year Past 30 Days
Abstract Views 0 0 0
Full Text Views 417 417 61
PDF Downloads 225 225 41